Valikko ☰

UP ja UPC – kysymyksiä ja vastauksia

 

Asiantuntijamme vastaavat muutamaan yhtenäispatenttia ja yhdistettyä patenttituomioistuinta koskevaan kysymykseen.

 

  • Mikä pysyy ennallaan uudessa järjestelmässä?

    Patenttihakemuksen käsittely Euroopan patenttivirastossa ei muutu uuden järjestelmän myötä. Yhtenäispatenttijärjestelmä koskee eurooppapatentin myöntämisen jälkeisiä prosesseja.

  • Mitkä patentointireitit ovat tulevaisuudessa mahdollisia Euroopan alueella?

    Vaikka yhtenäispatenttijärjestelmä tuleekin uudeksi vaihtoehtoiseksi patentointireitiksi, se ei poista perinteistä eurooppapatenttijärjestelmää. Yhtenäistä vaikutusta ei ole siis pakko pyytää tai hyödyntää vaan eurooppapatentit voidaan myös tulevaisuudessa rekisteröidä erikseen kaikissa halutuissa EPC-maissa.

    Koska kaikki Euroopan maat eivät kuulu uuteen yhtenäispatenttijärjestelmään, perinteisen eurooppapatenttijärjestelmän mukaiset rekisteröinnit tulevat olemaan ainoa vaihtoehto saada eurooppapatentti voimaan yhtenäispatenttijärjestelmän ulkopuolisissa maissa.

    Lisäksi on olemassa se vaihtoehto, että patenttisuojaa ei haetakaan eurooppapatenttihakemuksella vaan suorilla kansallisilla patenttihakemuksilla, esimerkiksi PCT-järjestelmän kautta (huomioi, ettei kaikissa EPC-jäsenvaltioissa, esimerkiksi Ranskassa ja Alankomaissa, ole mahdollista jatkaa kansalliseen vaiheeseen PCT-vaiheen jälkeen).

  • Kuinka valitsen sopivan patentointireitin?

    Yksinkertaista vastausta tähän kysymykseen ei ole olemassa. Arvioinnissa voidaan huomioida mm. tekniikan ala, muu patenttiportfolio ja yrityksen patentointistrategia.

    Jos yrityksellä on toimintaa laajasti eri puolilla Eurooppaa, yhtenäispatenttijärjestelmä saattaa olla kustannustehokas ja virtaviivainen vaihtoehto maantieteellisesti laajojen kielto-oikeuksien hankkimiseksi tärkeimmille markkina-alueille Euroopassa.

    Jos taas patenttisuojaa tarvitaan sellaisissa Euroopan maissa, jotka eivät vielä ole ratifioineet UPC-sopimusta tai jotka eivät edes kuulu EU:hun, perinteinen eurooppapatenttijärjestelmä erillisine rekisteröinteineen on käytännöllinen ratkaisu.

    Toimivaltainen tuomioistuin voi myös olla tärkeä kriteeri: Yhtenäispatentti on automaattisesti UPC-tuomioistuimen toimivallan alla, kun taas siirtymäjakson aikana perinteisen eurooppapatentin kansalliset rekisteröinnit voidaan sieltä haluttaessa poistaa.

    Siirtymäjakson päätyttyä myös perinteisen eurooppapatentin kansalliset rekisteröinnit ovat automaattisesti UPC:n toimivallan alla niissä maissa, jotka kuuluvat yhtenäispatenttijärjestelmään, joten UPC-tuomioistuimen absoluuttinen välttäminen saattaa edellyttää suoria kansallisia patenttihakemuksia eurooppapatenttihakemuksen asemesta.

  • Mitä asioita käsitellään yhdistetyssä patenttituomioistuimessa?

    Yhdistetyssä patenttituomioistuimessa on tarkoitus käsitellä kaikkia yhtenäispatentteihin ja perinteisiin eurooppapatentteihin liittyviä patentinloukkaus ja -mitätöimisasioita.

    Perinteisten eurooppapatenttien osalta UPC:n toimivalta tulee ulottumaan vain niihin maihin, jotka ovat mukana yhtenäispatenttijärjestelmässä. On määritelty siirtymäaika, vähintään 7 vuotta yhtenäispatenttijärjestelmän voimaantulon jälkeen, jonka aikana patentinhaltija voi halutessaan poistaa (’opt-out’) perinteisen eurooppapatentin UPC:n toimivallasta, jolloin se jää eliniäkseen kansallisten tuomioistuinten toimivallan alle.

    UPC-tuomioistuin ei tule olemaan toimivaltainen kansallisten patenttien ja kansallisten hyödyllisyysmallien osalta.

  • Missä UPC-tuomioistuin sijaitsee?

    Yhdistetyn patenttituomioistuimen jaostot on pyritty jakamaan mahdollisimman tasapuolisesti eri jäsenvaltioiden kesken. Jaon mukaan ensimmäisen oikeusasteen keskusjaostolla on kaksi osastoa: Pariisissa ja Münchenissä.

    Ensimmäiseen oikeusasteeseen kuuluu keskusjaoston lisäksi myös paikallisia ja alueellisia jaostoja. Myös Suomessa tulee olemaan oma paikallisjaostonsa, joka sijoitetaan Markkinaoikeuteen Helsingissä.

    Valitustuomioistuin tulee puolestaan sijaitsemaan Luxemburgissa. Näiden oikeusasteiden lisäksi on päätetty sovittelukeskuksista, jotka on sijoitettu Lissaboniin ja Ljubljanaan.

    Tuomarikoulutus tulee Budapestiin.

  • Missä käydään eurooppapatentin kansallisten rekisteröintien oikeudenkäynnit tulevaisuudessa?

    Siirtymäjakson aikana eurooppapatentin kansallisten rekisteröintien oikeudenkäynnit on mahdollista käydä joko kansallisissa tuomioistuimissa erillisinä oikeudenkäynteinä tai UPC-tuomioistuimessa keskitetysti kaikille rekisteröinneille. Kansallinen oikeudenkäynti on ainoa vaihtoehto, mikäli patentinhaltija on poissulkenut (’opt-out’) kyseisen patentin UPC:n toimivallasta.

    Siirtymäjakson päätyttyä kansallisiin rekisteröinteihin liittyvät oikeudenkäynnit käydään yksinomaan yhdistetyssä patenttituomioistuimessa.

    On kuitenkin syytä huomioida, että eurooppapatenttien kansallisten rekisteröintien osalta UPC:n toimivalta tulee ulottumaan vain niihin maihin, jotka ovat mukana yhtenäispatenttijärjestelmässä.

  • Kuinka varmistan, että eurooppapatenttiani koskevat oikeudenkäynnit käydään kansallisissa tuomioistuimissa eikä UPC-tuomioistuimessa?

    Jotta eurooppapatentin kansalliset rekisteröinnit eivät olisi UPC-tuomioistuimen toimivallan alla, on jätettävä ns. opt-out-pyyntö UPC-tuomioistuimeen. Pyyntö on tehtävä ennen mainitun siirtymäjakson päättymistä sekä ennen kuin yhtäkään ko. patenttia koskevaa kannetta on pantu vireille tuomioistuimissa. Opt-out-pyyntö voidaan tehdä joko hakemusaikana tai patentin myöntämisen jälkeen.

    Siirtymäjakson päättymisen jälkeen vireillepantu eurooppapatenttihakemus ei voi enää hyödyntää opt-out-pyyntöä.

    Opt-out-pyyntö ei ole mahdollinen yhtenäispatentille edes siirtymäjakson aikana.

  • Millä perusteilla minun tulisi päättää, pyydänkö myönnetylle eurooppapatentille yhtenäistä vaikutusta eli hyödynnän yhtenäispatenttia?

    Yhtenäispatenttireitti on varteenotettava vaihtoehto, jos tavoitteena on maantieteellisesti laaja suoja Euroopassa (vähintään 4 maata), sillä sitä kautta voi säästää rekisteröinteihin ja vuosimaksuihin liittyvissä kustannuksissa ja byrokratiassa selvästi.

    Yhtenäispatentti menee automaattisesti UPC:n toimivallan alle ja tuo mukanaan riskin keskitetystä mitätöinnistä. Arvokkaan patentin kohdalla tätä riskiä on syytä punnita.

  • Millä perusteilla minun tulisi päättää, valitsenko opt-outin vai jätänkö eurooppapatentin kansalliset rekisteröinnit UPC-tuomioistuimen toimivallan alle?

    Opt-out-päätöksenteossa on aiheellista huomioida patentin rooli yrityksen liiketoiminnassa, yrityksen muun patenttiportfolion laajuus ja myös kilpailijoiden aktiivisuus patenttilitigaatiokentällä.

    Kansallisten rekisteröintien antamaa patenttisuojaa ja kielto-oikeutta on suoraviivaisempi hyödyntää, jos loukkauskanteet voi nostaa keskitetysti UPC:ssä. Yhtenäinen kielto-oikeus laajalla markkina-alueella Euroopassa saattaa parantaa teknologian kaupallistamismahdollisuuksia. Tällöin opt-out-menettely ei ehkä ole kannattavaa.

    Opt-outin pyytämistä kannattaa harkita, jos patenttisalkku on harvalukuinen ja/tai patentti on erityisen arvokas ja suojaa avainteknologiaa. Näin pystytään välttämään keskitetty mitätöintikäsittely UPC-tuomioistuimessa ja jopa rinnakkaiset keskitetyt väite- ja mitätöintikäsittelyt EPO:ssa ja vastaavasti UPC:ssa.

    Tärkeintä on kuitenkin, että opt-out-päätökset tehdään hyvissä ajoin, mieluiten ennen yhtenäispatenttijärjestelmän voimaantuloa, sillä opt-out-pyyntö on tehtävä ennen kuin patenttiin on kohdistunut mitään oikeustoimia.

  • Eikö yhtenäispatenttijärjestelmässä enää vaadita käännösten laatimista?

    Siirtymäjakson aikana (vähintään 6 vuotta järjestelmän voimaantulon jälkeen) edellytetään, että yhtenäispatentista toimitetaan yksi käännös: Jos hakemus on laadittu ja käsitelty saksaksi tai ranskaksi, täytyy myönnetty patentti kääntää englanniksi. Mikäli hakemus on laadittu ja käsitelty englanniksi, myönnetty patentti on käännettävä jollekin toiselle viralliselle EU-kielelle. Jos sinulla on suomenkielinen aiempi hakemusteksti, tätä tekstiä voidaan hyödyntää käännöksessä. Toinen varteenotettava vaihtoehto on valita käännöstä varten sellainen kieli, joka tarvitaan esimerkiksi kansallista rekisteröintiä varten (kuten espanja). Kolmas vaihtoehto on valita käännöstä varten sellainen kieli, josta saadaan aikaan kelvollinen konekäännös. Tällöin käännöskustannukset eivät ole kohtuuttoman suuret.

    Siirtymäjakson päätyttyä käännösvaatimus poistuu.